Kun aloitimme keväällä 2011,

teetimme ensimmäiseksi nettisivut. Paljon kerrottavaa meillä ei vielä siinä vaiheessa ollut, eikä oikeastaan edes käsitystä siitä, mitä leipomon pyörittäminen käytännössä merkitsisi. Sen sijaan tiesimme, että hyvää leipää oli mahdollista leipoa gluteenittomana ja maidottomana täysjyväisistä jauhoista ihan samaan tapaan kuin Suomessa on iän kaiken leivottu leipää rukiista. Olimmehan leiponeet sitä jo useamman vuoden omien perheidemme tarpeisiin. Se riitti meille.

Alkuun liittyi muutama ainakin jälkikäteen hauska sattumus ja päätimme jakaa ne nettisivuilla asiakkaidemme tai muiden uteliaiden kanssa. Leipomotilaan ei ole olemassa isoa ovea. Niinpä ainoa keino saada uuni leipomoon, oli nostaa se alunalkaen liha- ja makkaramyymäläksi rakennetun tilan näyteikkunasta sisään. Vanha lasi kuitenkin rikkoutui avattaessa ja se sai kyläläisten mielikuvituksen laukkaamaan. Monet yläneläiset muistavat leipomon rakennuksen sähköntalona, sillä siinä toimi ilmeisen pitkään sähköliike.

Törmäämme usein kysymykseen, kuka on Eilamari. Eilamaria ei ole, mutta sen sijaan löytyvät ystävykset Eila ja Mari. Emme myöskään ole sukua toisillemme. Tarinasta joskus myöhemmin ehkä lisää. Ja onhan Eilamari tietysti myös rekisteröity tavaramerkkimme.

Alla on alkuperäinen teksti kuvineen, joka on ollut sivuillamme jo aika monta vuotta. Ylläoleva auttaa kenties hieman paremmin ymmärtämään, mistä kuvissa oikeastaan on kyse. Lopussa on myös osittainen selitys siihen, miten leipomostamme tuli käytännössä vegaaninen. Jotain hyvääkin voi siis seurata siitä,  että me suomalaiset osaamme tulkita sääntöjä pilkuntarkasti ja usein omaksi haitaksemme.

Kyllä se on leipomo

Kylällä kulkee villi huhu, että sähköntaloon, niin siihen vanhaan teurastamoon juuri, on tulossa leipomo. Kyllä, se pitää paikkansa. "Sisarukset ovat perustaneet luteenittoman leipomon. " "Leipovat niitä sokerittomia."
- Totta melkein toinen puoli. Voit itse arvata kumpi.

Leipalapio.jpg

"On tainnut käydä leipureilla haaveri."

"Joko olette lyhentäneet leipälapion vartta?" minulta kysyttiin, kun joku oli pannut merkille rikkinäisen ikkunalasin toimitilamme seinää vasten. "Juu, lyhensimme", vastasin sujuvasti. "Ja otimme uunivuorot käyttöön."

Näin jälkikäteen tiedämme, että uunin summeri on hyvä syy liikkua rivakasti, ellei halua herättää koko kylää. Patakintaat kuitenkin riittävät työvälineeksi.

Leivontapoyta.jpg

Leipomon remontti edistyi hitaasti, mutta varmasti.

Tässä asennossa leivontapöydän käyttäminen oli vielä aika hankalaa.

Uuni.jpg

Uunit saatiin kuin saatiinkin tilaan sisälle. Siitä voisikin kirjoittaa kokonaisen tarinan.
Enää sähköliitäntä puuttuu.

Koe_era.jpg

Vihdoin valmista? Ei toki. Mutta koska uunit saatiin pestyä ja virtaakin tuli,
ne piti tietysti uudistaa, kuten paikallinen sanonta kuuluu.

Reino.jpg

Remonttiin mahtui monta taitavaa tekijää ja niin suuria ilon
kuin surunkin aiheita.
Uunin jo lämmetessä huuvan viimeistely oli hikistä puuhaa.
Reipasotteinen Reino jaksoi kuitenkin hymyillä.

Matti.jpg

Ensimmäiset sämpylät on paistettu ja syöty! Työ kuitenkin jatkuu vielä hyvän tovin.

Tässä vaiheessa emme tosin osanneet vielä aavistaa, kuinka kauan.
Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa - eikö totta?

Kakku.jpg

Yläneellä tuotetaan huippulaatuisia luomumunia, joista tämäkin kakku on valmistettu (kotikeittiössä). Säädösten mukaan leimaamattomia munia ei kuitenkaan saa tuoda hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon. Koska munien ajeluttaminen ympäri maakuntaa vain leiman vuoksi ei istu arvoihimme, emme aiemmista suunnitelmistamme poiketen voi ottaa vastaan kakkutilauksia. Saamamme perustelun mukaan leima takaa munien alkuperän. Tätä on vaikea uskoa, kun on saanut vuosia hakea munansa tutulta tilalta ymmärtämättä lainkaan epäillä, ovatko myydyt munat peräisin kyseiseltä tilalta vai eivät.

Onneksi näiden laatumunien kotikäyttö on edelleen sallittua.


Eilamari 2018 | All Rights Reserved | Webdesign by Grafiini | Powered by Kryptoniitti